Aikanaan kun Mila tuli kuvittelin että sinne meni helppo arki.. No menihän se hetkeksi mutta, helppoa se oli kuitenkin pentuajan jälkeen... Taas joudun miettimään samaa, hyvästi helppo arki! Meillä on uusi pentu... Tällä kertaa se arki tuskin enää normalisoituu, perheessä on nyt belgejä kaksi.. :)
Neiti nokinaama on oikein hauska tapaus, hieman raivostuttava ja äänekäs mut eikö kaikki vauvvat, paitsi siis mun Mila ;) <3
Penska tuli isännälle ja sai siis oman blogin joka löytyy täältä.
Milahan ensin pelkäsi Zivaa sisällä ja pihalla varovaisesti leikki. Nyt viikon jälkeen se ei ole enää niin pelottava ja uskaltaa hennosti murista kun haluaa nukkua ja eteenkin kun haluaa yksin nukkua.
Vanhat ja järkevät otti vauvvan niinku kaikki muutkin tulokkaat on otettu:
Nuga: ihana vaava <3 ... illalla, hitto jääkö se meille.. jos en ole näkevinäni sitä, sitä ei ole olemassa!
Luna: ihana vaava <3 tää on pakko olla mun oma, tuu kainaloon nukkumaan.
Arki on jo nyt helpohkoa PAITSI se yksin olo!! Ja toki sitä lenkkeilyä ei tietenkään vielä pääse kokeilemaan mutta luulen että roikun ihan hienosti neljän perässä. =D
Kisoja on ollut muutamia ja jokaisesta ollaan hyllyjä tehty, joten ne alkaa olee jo valmiina palkinnoille.. ;)
Yleensä hyvä fiilis jäänyt mutta joskus on nostettu hiuksista muija takas jaloille ja taas yritetty..
Lappeenrannassa oli mun mielestä kivat radat. Iltakisat ei ehkä ole kuitenkaan se meidän juttu.. ehkä..
Turussakin käytiin taas vakio äMMä kokoonpanolla. Hyvä reissu, vaikka ei niin häävisti osattu mutta jäi loistava fiilis ja motivaatio opiskella taas uutta ja vaikeeta juttuja.. Se uskallus, rauhallisuus ja tarkkuus vielä kadoksissa ja koirakin usein.. No mutta ollaan me joitain juttuja opittukkin.
Johannalla ollaan käyty treenaamassa ja kentälläkin käyty kerran tai kaksi. Heinäkuussa vähän työ vie harrastukselta aikaa ja treeniä ehditään tosi vähän. Tai ainakin haluaisin paljon enemmän.. :)
Pari viikkoa ennen juhannusta oli kasvattajan leiri. PK-tottista, jälkeä ja ruutua.. Hyvä porukka ja kiva reissu. Nyt me oikeesti aletaan treenaamaan näitäkin..
Juhannuksena oltiin belgien kasvattajalla valitsemassa pentua. Ja Johannalla syömässä ja aksaamassa.
Nyt on ehkä liikaa ollu treenejä missä jatkuu keppien "taakse" rata kun Milalla selkeä hankaluus treeneissä ja eilen myös kisoissa pysyä loppuun kepeillä. Joku myös vois kuvailla asiaa että näitä ei ole harjoiteltu ;)
Ja sekin tuli eilen oikein tosissaan ilmi että tarvitaan "tuomaria" juoksemaan puomin vierelle.. Plaah, tämäkin niin yksinkertainen asia on kokonaan harjoittelematta!
Eilen Porvoossa oli ulkomaan tuomari ja mun mielestä hiukan erilaiset radat kun suomalaisilla. Haastavat mutta ihan hauskat. Tosin me ei niissä paljon alkua pidemmälle päästy mut lähdöt oli hyvät. Se on niin iso juttu meille!
Samoin tuolla kävi jotain mitä en toivo kenellekkään käyvän. Olin Milaa viemässä autolle kun yhden auton päästä akalta päästy paska Seppo dalmaatialainen Milan päälle. Kun ei akalla riitä osaaminen koiran hallintaan ja varovaisuuteen pitäs tommosilla koirakoilla olla kisakielto! Pyysi anteeksi mutta se ei mulle paljon auta!! Ei ole sen normikäytöstä.. Niinhän ne aina sanoo!
Kaatusin samalla hienosti ja löin pääni maahan ja nyt kärsitään kamalasta niska/kaula kivusta. Jatkossa varotaan Liisaa ja Seppoa ja varoitan myös muita!
Nyt kun sade loppui, voisin tunkea belgit autoon ja hurauttaa kentälle treenaamaan viimisen vapaan kunniaksi =)
