Huh hellettä..

Aurinkoisilla ilmoilla halli lämpenee niin kovin että siellä vois t-paidassa juoksennella vaikka ulkona oli tänäänkin -7,5 pakkasta.
Milan menoa se ei tunnu haitaavan, täysillä se menee mut minä kärsin. Kohta se kesäkin on ja sit on kuuma joka paikassa :(
Mutta siis, mentiin Milan kanssa kaksin hallille ja siellä oli rata valmiina ni ajattelin otta sillä nollatreenin.
Neljännellä yrityksellä nollana maaliin ja treeni oli siinä. :) Hieno likka se on! :)

Pari päivää aikasemmin käytiin tekemässä välistävetoja ja kontakteja. Jälkimmäiset, ei huomautettavaa mutta ne välistävedot.
Mie oon surkea, liikaa vedän irti esteiltä ja kolmannelle tulee turhan kauas ja typerä irtoaminen sitte hypylle. Vasemmalta oikealle menee paremmin. Mutta ihan kamalalle se näyttää. Se pitää kuitenkin todeta että Mila tulee jo tosi helposti sieltä välistä, ennen ei edes korvaansa lotkauttan vaan paineli slaalomilla kaikki yritykset. Jotain kehitystä tässäkin tapahtunnu. Mutta lisää luottoa koiraan ja rohkeutta, kyllä me tämäkin opitaan :)

Huomenna huilataan ja sunnuntaina sitten 3 starttia Ojangossa. :)

Kisoja ja treeniä.. mitäpä muutakaan..

Startattiin "kotikisoissa" vara huoltajan voimin ja voi että mulla oli tosi paljon erilainen koira lähdössä.. Sinne se jäi yhdellä käskyllä ja pysy siellä ja istuikin tosi rauhassa eikä niin kun olis housuissa muurahaisia niiku normisti.

Ensin oli agirata ja se oli tosi kiva ratapohja. Mila oli tosi hyvin kuulolla ja tehtiinkin puhdasta rataa esteelle 16 asti mutta sitten putki-puomi yhdistelmä ja menee putkeen puomin sijaan.. No mut ihan sika hyvä fiilis ja koira oli tosi loistava. Videota ei ole kun kamera oli vinoilu tuulella. 

Hyppäri näytti jo tutustuessa "mahdottomalle" yhtään järkevää ohjausta en keksinyt ja sanoinkin että jos radalta tullaan nollan kanssa olen pelastuksien mestari  :) No ei tullut nollaa kun rima tippu joten en huoli tuota titteliä vaikka se ei muuta ollutkaan kun pelastelua. Hirveä ja todella epäreilu kartturi olin Milalle mutta hän oli päättänyt kuunnella ja totteli mun kaikki todella myöhässä tulleet persjätöt ja lopu takaaleikkaus pudottaa riman.. Hirveä saatö, ei tämmösiä lisää jooko! :)

Sitten on treenattu Homeetalla, erilaisella pohjalla ja erilaisilla kontaktiesteillä. Hallilla on kiva harkata, olis vaan vähän lähempänä.. Tässä yksi harkka ennen kisaa..

Oltiin myös omalla hallilla ja ei niin kiva treenikerta. Kolme koiraa tuotiin hallin ekaan osaan seinään kiinni ja kun Mila tuli sisälle ne rähjäsivät siinä. Tosi typerää jättää tuommoisia remmirähjiä siihen seinään omineen.

Sitten alettiin harkka ja ehdittiin pari pätkää tehdä ennenkö sieltä sitten karkas yks paska afgaani jahtaamaan Milaa kesken meidän suorituksen. Mila juoksi ympäri hallia ja meni välillä putkeenkin karkuun mutta se paska rakki vaan jahtas Milaa. Mila kiljui ja huus peloissaan kun ei tajun yhtään miksi sitä jahdataan kesken sen duunin. 

Meidän koirat ei muutenkaan tapaa vieraita koiria ja jos joskus tapaa niin "työpaikka" ei ole se paikka missä meidän koirat saavat riehua muiden kanssa. Oon enemmän kun tyytyväinen että Mila ei ruvennu leikkimään.

Mutta sitä en ymmärrä miksi pitää "tunkea" siihen harkkaamaan jos tietää että oma koira saattaa lähteä. Ja jättää se vielä ilmoittamatta! Sen tajusin että ohjaaja tiesi mahdollisuuden koska väliverkko piti käydä laittamassa kiinni... vasta jälkikäteen omaksi harmikseni! 

Meiltä kun kysyttiin vain että haittaako meitä jos harkkaavat, no ei olis haitan meitä mitenkään mutta en siis tajunnut että niitä se haittasi! 

Ja sitte ehdotetaan vielä että tuutko syöttää sille makkaraa tähän meidän viereen ettei jää pelottamaan. Siis mitä? No en todellakaan tule! 

Sen jälkeen Mila alkoi tekemään normisti hommia niinkun sen tapoihin kuuluu.. Mutta mua vitutti etten pystynyt takaamaan mun koiralle turvallista treenitilannetta. Ja se luottamus siihen että minä suojelen horjahti.

Mutta ensikerralla tiedän varautua samanlaisessa tilateessa (mitä en anna tapahtua ainakaan kyseisen ihmisen koirien kanssa) ja minä todella puollustan koiriani leijona emon tavoin!

Minulla on vahvat mielipiteet mm. muiden koirista ja pysyn mielipiteissäni. 

Minä sulattelen episodia päässä ja toivon että ihmiset opettelisivat koirankoulutusta ja hallinta/tottelevaisuutta enemmän ja rotutuntemusta yms... 

Viikonloppuna on kisat Ojangossa, mennään vara huoltajan kanssa.. Kivaa!

Ensiviikolla torstaina on Elinan yksityistunti, sitä niin odotetaan! Ja kisat lauantaina. Ja heti pääsiäismaanantaina mennään pitkästä aikaa näyttelyyn.

Tulihan se nolla..

Kirkkonummen kisojen jälkeisessä treenissä näkyi selvästi se lähtö ongelma ja siihen päästiin puuttumaan mutta silti siellä on vaikeaa pysyä. Jopa möllikisoihin osallistuttiin ja ensimmäisellä nousi ja sain palautettua sen istumaan ennen radalle pääsyä, uusinta startti onnistui paremmin ja se pysyy siellä joskin sitä istumiseksi voi kutsua ;) Rata saatiin uusinnassa nollana mikä tsemppasi kovasti koska nollan tekeminen on ollut tosi työlään tuntusta pitkän aikaa. Liekö se viimisen nousunollan paine..

Käytiin myös Homeetalla treenaamassa porukalla ja oli oikein kiva treeni siellä, minä ehdin moneen paikkaan mitä en taas millään olisi uskonut.. Niistä hirmu hyvä fiilis ja luottavaisella mielellä kisaamaan..

Milan kasvattaja tuli ensimmäistä kertaa katsomaan meitä agilityyn (siis ihan ekoja agilitykisoja muutenkin) ja sain siitä lisäjännitystä. Mutta kuitenkin se "muun" puhuminen ennen rataa taitaa olla se mun juttu koska sain pidettyä itseni kasassa ja ohjaukset jollain lailla mallilla koska se viimeinen LUVA tuli "vihdoin"..

Video täällä. 

Eli tuloksella 0 (-12,88) ja sijoitus 1. SERT 

Hyppäri startti siirtyi iltapäivään ja se on siis eka kakkosten kisa. Lähtöpaikka harmitti kun ekana en tykkää lähteä. En ehdi tekemään jättöharkkoja Milan kanssa. Sitten vielä lähdöstä tuomari käveli lopun putkelle ja Mila ihan innoissaan et tuonne varmasti mennään ja sillä on varmasti mun palkka.. Perhanan koira, se ei sitten meinannu millään jäädä lähtöön, ihan kuriton ja mulla kamala jännitys. Alku meni hyvin siihen nähden että ihan tuollasta ei ole ollut koskaan ja jopa tulee sinne missä minä olen vaikka se tuomari kiinnosti. Sitten putkelta kepeille.. Joko mun liike vie sinne kokonaan ja oletan että se ottaa ne vinot kepit itse (siinä tilassa se ei ota mitään itse vaan se pitää kunnolla ohjata) tai sitten joku muu syy mutta jos olisin ottanut sen putkelta kunnolla.. kepeiltä perän putkelle pätkään olen tyytyväinen, en ehkä olis uskaltan sen antaa noin vapaasti mennä jos ei olis hylky alla ja kannatti kuitenkin antaa mennä.. Eli ole rohkeampi! Yritän tämän muistaa!

Lopussa mun löysä ohjaus ja Mila ohittelee esteitä. Tuossa loppuun asti yrittämisessä on paljon parannettavaa mutta mie jo menen sen radan loppuun enkä vaan lopeta kokonaan. 

Sitten olikin kakkosissa aloitettu ja ensiviikonloppuna jo seuraavat startit "kotona". Harmittavasti meidän lähtöpaikka on ensimmäisenä mutta sehän vaan tarkoittaa sitä et jännityksellä odotetaan koko luokka kuin moni tekee nopeamman ajan ;) 

Mutta jos nyt laittaisin tähän sen hyppärin.. jos julkinen nöyryytys auttais mua paremmaksi ohjaajaksi :)

Meillä oli myös suuri juhlapäivä kun Nuga rakas täytti 10-vuotta!